Hyvää mieltä liikkumalla
Liikkuminen tukee mielen hyvinvointia monella tavalla ja mikä parasta, hyvin monenlainen liikkuminen voi tuottaa myönteisiä vaikutuksia.
![](https://bin.yhdistysavain.fi/1592646/tMSZLoO7R68wio7QRBaD0bYqin@1000=9SNeiOs928/10000022693%20(3).jpg)
Mielen hyvinvointi
Mielen hyvinvointi kuvaa yksilön omaa kokemusta hyvinvoinnistaan ja mielensä tasapainosta (STM 2020).
Mielen hyvinvointi rakentuu useiden tekijöiden, mm. arkisten valintojen, terveydentilan, ihmissuhteiden, itselle merkityksellisten harrastusten ja mielekkyyden kokemusten ympärille ja se onkin osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Myös mielenterveyden haasteita kokeva voi tuntea mielen hyvinvointinsa
hyväksi.
![](https://bin.yhdistysavain.fi/1592646/ISsMz2mx25BdRtMBQk040bYqoF@1000=MsGLxw7xtJ/100000248870.jpg)
![](https://bin.yhdistysavain.fi/1592646/VjMT1WdRnnfsDtAnHxcJ0bYr3K@1000=9qzXUHp5QZ/10000022746.jpg)
Monenlainen liikkuminen on hyväksi
Liikkumisella on hyvin kokonaisvaltaisia vaikutuksia sekä kehoon että mieleen. Liikkuminen on yksi keino vahvistaa mielen hyvinvointia, mutta kaikki liikkuminen ei välttämättä näin tee. Liikkumisen vaikutukset mielen hyvinvointiin ilmenevät usein koettuina muutoksina, esimerkiksi virkistymisenä, ajattelu- ja
muistitoimintojen parantumisena sekä myönteisinä elämyksinä ja tuntemuksina. Liikkumisen vaikutukset mielen hyvinvointiin ovatkin hyvin yksilöllisiä, eivätkä edellytä samanaikaisia fysiologisia vaikutuksia tai vaikkapa kuntomuutoksia. Tietty liikkumismuoto, sen määrä tai teho eivät ole keskeisiä liikkumisen mielen hyvinvointivaikutusten kannalta. Merkityksellisempää on, että liikkuminen olisi itselle mieluista, omaan arkeen sopivaa ja omien arvojen mukaista.
Vapaa-ajan liikkuminen vaikuttavinta
Koostetutkimuksen mukaan mielen hyvinvointia tukee liikkuminen, joka tuottaa iloa, tarjoaa sosiaalista vuorovaikutusta sitä kaipaaville, toteutuu ohjatusti psykologisia perustarpeita (autonomia, kykenevyys ja yhteenkuuluvuus) tukien ja toteutuu ainakin osittain luontoympäristöissä eli viher- ja siniympäristöissä. Luonnossa liikkumisella ja jo pelkällä luonnossa oleskelulla on monia myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin, myös mieleen. Erityisesti vapaa-ajan liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia mielen hyvinvointiin. Vapaa-ajan liikkuminen on yleensä omaehtoista ja yksilö voi valita, koska, miten, missä ja kenen kanssa liikkuu, joten liikkuminen tukee psykologisia perustarpeita.
Hyvin monenlainen liikkuminen voi siis tukea mielen hyvinvointia. Liikkumisen vaikutukset mieleen välittyvät usealla eri tavalla. Karkeasti vaikutustavat voidaan jakaa psykologisiin, sosiaalisiin, fysiologisiin jakäyttäytymiseen liittyviin tapoihin (White ym. 2024). Lisää vaikutustavoista ja liikkumisen ja mielen hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä voit lukea UKK-instituutin verkkosivulta.
Liikkuminen vähentää myös masennus- ja ahdistusoireita
Tuoreiden koostetutkimusten ( Heissel ym., 2023 , Singh ym. 2023, Noetel ym., 2024) mukaan liikuntaharjoittelu voi vähentää masennus- ja ahdistusoireita ja olla yhtä vaikuttavaa kuin muut hoitokeinot, lääkehoito ja terapiat. Liikkuminen voi myös tukea muiden hoitokeinojen vaikuttavuutta. Vähintään kohtuutehoinen, reipas ja rasittava liikkuminen on masennus- ja ahdistusoireiden vähentämisessä vaikuttavampaa kuin kevyt liikkuminen, mutta kevytkin liikkuminen on parempi vaihtoehto kuin liikkumatta jättäminen. Useat liikkumismuodot ovat olleet vaikuttavia masennusoireiden vähentämisessä, erityisesti kävely, hölkkä, tanssi, jooga ja voimaharjoittelu. Liikkumismuotoa olennaisempaa on, että liikkuminen on sopivaa suhteessa yksilön voimavaroihin, liikuntataitoihin, kiinnostuksen kohteisiin ym. yksilöllisiintekijöihin. Voit lukea lisää liikkumisen merkityksestä masennus- ja ahdistusoireiden vähentämisessä UKK-instituutin verkkosivulta.
![](https://bin.yhdistysavain.fi/1592646/Bjdas8OhOJhyYnDOh6cG0bYqj9@1000=KDzB7WKMqQ/100000247105.jpg)
![](https://bin.yhdistysavain.fi/1592646/H49smW2AfE8cgkS7BWBe0bYql1@1000=fTINxYHWsi/10000022777.jpg)
Liikkumisesta apua kaamosväsymykseen
Pimeä kaamosaika voi laskea mielialaa ja aiheuttaa mm. väsymystä. Väsymyksestä huolimatta nukkuminen
saattaa vaikeutua. Valo auttaa kaamosväsymykseen, ja kirkasvalolamppu onkin hyvä apua talven pimeinä kuukausina. Myös liikkuminen auttaa. Erityisesti aamuisin ja päiväaikaan toteutuva, sykettä kohottava ja hengästyttävä, liikkuminen tahdistaa elimistön sisäistä kelloa ja auttaa kaamosväsymykseen. Päivän aktiivisuus kasvattaa unipainetta iltaa kohti ja nukahtaminen helpottuu. Liikkuminen parantaa myös unen laatua. Voit lukea lisää kaamosoireiden helpottamisesta Terveyskirjaston verkkosivulta.
Ryhmäliikunnalla paljon potentiaalia
Ryhmässä toteutuva liikkuminen voi tuottaa monia fysiologisia ja psykologisia vaikutuksia ja tarjoaa
mahdollisuuden sosiaalisen vuorovaikutukseen ja yhdessä tekemiseen. Itselle mieleinen, myönteisiä tunteita tuottava ryhmäliikunta on siis oivallinen tapa vahvistaa mielen hyvinvointia.
![](https://bin.yhdistysavain.fi/1592646/vtLEiK9ePVBEhmYfwPm00bYqlJ@1000=4XxWK7nNml/10000022734.jpg)
![](https://bin.yhdistysavain.fi/1592646/7V04dEcE0Arw7oAyVsDy0bYqlA@1000=j63WbZYWe6/10000022747.jpg)
Pauliina Husu
vanhempi tutkija, UKK-instituutti
ryhmäliikuntaohjaaja
Kirjoitettu 19.12.2024
Julkaistu 21.1.2025